Miltä kuulostaa tällainen lista käsillä olevia asioita näin uuden opetussuunnitelman alla? Lukemisen edistäminen, pedagoginen yhteistyö, lähdekritiikki, sosiaalinen media ja koulu, informaatiolukutaito, digitaalinen oppiminen?
Menneellä viikolla Tukholmassa oli Skolbibliotek 2014 konferenssi. Kaksi päivää Skandinavian koulukirjastoexpertit, -tutkijat ja -toimijat keskustelivat vilkkaasti koulukirjastojen tilasta (twitter #skolbibl14). Koulut olivat konferenssissa hyvin vahvasti edustettuina.
Reilu kaksi vuotta sitten tuli Ruotsissa voimaan laki, joka velvoittaa koulua järjestämään oppilaille pääsyn koulukirjastoon. Suurin odotuksin ja jännityksellä jäin seuraamaan tilannetta. Sittemmin Ruotsinmaalta kantautuneet viestit ovat olleet hämmentäviä. Pitihän se arvata, se meni hiusten halkomiseksi. Kirjastotoiminnan järjestämisen vastuu jätettiin koululle ja vuoden pituisesta siirtymäajasta huolimatta koulukirjastoja on vaihtelevasti.
Många elever har ingen tillgång till bibliotek. (Sveriges radio, 28.8.2014)
Ja laatu se vasta vaihteleekin. Keskusteluja on nyt käyty siitä, mikä ja mitä koulukirjasto on? Kunnalla on tarkastusvelvollisuus ja Skolverket tekee myös työtä koulukirjastojen eteen. Samoin Kungliga biblioteket eli Ruotsin kansalliskirjasto. Syksyltä on tullut Boråsissa esille tapaus, jossa koululle on jopa asetettu sanktioita koulukirjastotoiminnan olematta yhä vaaditulla tasolla. Kyse on varmaan taloudesta ja ehkä myös siitä, millaisena koulukirjaston funktio koulussa nähdään.
Koulukirjastokonferenssissa oli viime viikolla esillä asioita laajalla spektrillä. Esitelmiä oli aiheista koulukirjasto pedagogisena tilana, pedagoginen yhteistyö, koulukirjasto ja sosiaalisen median käyttö, yhteistyö ja digitaalinen oppiminen, luetun ymmärtämisen työstä ja lähdekritiikistä, rehtorin merkityksestä kehityksen suhteen, koulukirjastonhoitajan merkitys visionäärinä ja kehityksen promoottorina, media ja informaatiokompetenssit (MIK).
Suomen koulukirjastotoiminta ja sen järjestäminen kyllä kalpenee auttamatta tämän edellä. Ilopillereitäkin joukkoon mahtuu, mutta kaikenlaisten ohjausdokumenttien puuttuminen pitää huolen siitä, että koulukirjastotoiminta tuskin tulee Suomessa noin laajamittaisesti vakiintumaan. Siitä huolimatta meidän tullee tässä tilanteessa muistaa, että tätä samaa osamaista on kaikissa yleisissä kirjastoissa. Vaikkei koulukirjastoja voidakaan perustaa, kumppaneita kyllä löytyy yllämainituissa asioissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti